Käytämme tuotteidemme valmistukseen dolomiittia Selgase kaivoksesta Pohjois-Saaremaalla - se on yksi korkealaatuisimmista ja kauneimmista dolomiiteista Saaremaalla. Se on erityinen marmorimaisen kuvionsa ansiosta, minkä vuoksi Selgase dolomiittia kutsutaan myös Saaremaan marmoriksi.

Selgase dolomiitti muodostui 425 miljoonaa vuotta sitten, kun karbonaattimuta, joka oli kerrostunut trooppisessa ilmastossa muinaisessa Baltian paleobasessa, kovettui.

Kalkkikivi

Kalkkikivi on yleisnimitys karbonaattisille kiville - kalkkikivi, dolomiitti ja mergeli. Syntytavaltaan kalkkikivi kuuluu biokemiallisten sedimenttien ryhmään, muodostaen tästä edustavamman osan.

Kalkkikivi julistettiin Viron kansalliskiveksi 4. toukokuuta 1992. Ensisilmäyksellä Viron kalkkikivi näyttää harmaalta ja yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa se on hyvin monimuotoinen ja sillä on useita laatuja.

Dolomiitti

Dolomiitti sisältää, toisin kuin kalkkikivi, jopa 21.7% magnesiumoksidia, 30% kalsiumoksidia ja 48% hiilidioksidia. Lisäaineina voi esiintyä silikaatti- ja savimineraaleja, rautahydroksideja ja muita aineita.

Väriltään dolomiitti on samankaltainen kuin kalkkikivi. Kalkkikiven ja dolomiitin välillä on jatkuvia siirtymiä, sillä suurin osa dolomiitista on syntynyt kalkkikiven dolomitisaation seurauksena.

Tyypillistä dolomiittia esiintyy Viron peruskalliossa vähemmän kuin dolomitoitunutta kalkkikiveä. Suurin osa dolomiitista on muodostunut siluurikaudella. Geologisessa tarkastelussa tämä tapahtui Siluurikauden Wenlockin ajanjakson lopulla matalanmeren rannikkoalueella. Meri oli taantuvassa kehitysvaiheessa, ja nykyisen Saaremaan alueella kerrostui yksipuolista, mutta lajistoltaan spesifistä ja runsaasti mutasyöjiä sisältävää alkuperäistä dolomiittimuta.

Mutasyöjien vaaleat kulkureitit alkuperäisessä tummanharmaassa rikki-pitoisessa sedimentissä antavat kivelle kuvioidun ulkonäön. Rikin muodostama kuvio muuttuu kellertäväksi sään vaikutuksesta.